Lapsille soveltuvia kirjoja

3 vuotiaille: 

Miisan auto-Peter Curry
Värikkäästi kuvitetut tarinat opettavat pienen lukijan tunnistamaan jokapäiväisiä asioita ja esineitä.

Hei Tilda-Polly Dunbar
Hei Tilda -kirjassa ei ole varsinaista tarinaa, vaan siinä ystävykset kokoontuvat yhteen mm. herkuttelemaan ja soittamaan musiikkia. Iloisia kuvia ja irrallisia kohtauksia ilman juonta jaksavat varmasti parhaimmin katsella aivan perheen pienimmät, jotka ovat juuri siirtymässä katselukirjoista kuvakirjoihin. 

Maisa leikkii ja liikkuu-Lucy Cousins
Maisan päiväkodin lapset pursuavat energiaa ja liikunnan riemua. Punainen ja sininen joukkue kilpailevat siitä kuka saa kananmunan ensimmäisenä maaliin, kuka on nopein pussijuoksussa, kuka on taitavin pyörittää hulavannetta ja heittämään rengasta. Voitto ei ole tärkeintä vaan reilu peli ja kaikkia kannustetaan.

Yllä mainitut kirjat sopivat 3-vuotiaille, koska niissä on paljon eri värejä ja ne ovat mielenkiintoisen näköisiä ja niissä on värikkäät ja hauskan näköiset kannet. Niissä on vähän tekstiä, mutta ei liikaa etteikö lapsi jaksaisi keskittyä oleelliseen. Kirjoissa on paljon eläimiä ja muita asioita joita voi yhdessä vanhemman kanssa käydä läpi, mitä ne ovat. Kirjoissa on vähän tekstiä ja niissä on isot fontit niin voi kyädä läpi myös kirjaimia, jos tahtoo.

3-5-vuotiaille:

Ilona ja iloinen laastari-Katerina Janouch ja Mervi Lindman
Ilonalle tulee pipi. Hän laittaa oikein monta laastaria, kaikkiin varpaisiinkin ja masuun. Poskeen myös ja nallekin tarvitsee laastarin.                     
Martin paras syntymäpäivä-Melissa Lagonegro
Hinausauto Martin syntymäpäivä lähestyy. Sen ystävät Syylari Cityssä suunnittelevat yllätysjuhlia Martin kunniaksi, ja jokaisella on jokin erityinen tehtävä valmisteluissa. Kun juhlien pitäisi alkaa, ystävät eivät löydäkään Marttia mistään. 

Sehän on tiikeri-David LaRochelle
Aluksi se on tavallinen kävelyretki viidakossa. Tiedäthän:hullunkurisia apinoita, puiden huominaa, kiva ilma. Sitten esiin kömpii jostain pelottava tiikeri.

Kirjat sopivat 3-5-vuotiaille, koska niissä on vähän enemmän tekstiä ei kuitenkaan liikaa. Niissä on myös paljon eri värejä ja ne ovat mielenkiintoisen näköisiä. Tekstipätkät eivät ole liian pitkiä vaan niitä on jaoteltu ympäri aukeamaa. Kuvat eivät ole yhtä yksinkertaisia kuin 3-vuotiaille soveltuvissa kirjoissa. Niissä on enemmän varjostuksia ja uusia värejä. Kirjat eivät ole liian monimutkaisen näköisiä.

6-vuotiaille:

Emmalla on mukavaa-Pirkko Harainen ja Leena Lumme
"Meilä on oikeen mukavata", lupaa Sanna, joka on tullut Emman ja Einon seuraksi äidin ja isän lähtiessä juhlimaan. Hassusti puhuva lapsenvahti osoittautuu illan mittaan oikein kivaksi tytöksi, ja hauskat murresanat tarttuvat pian Emmankin puheeseen.

Kikka lukee-Annika ja Jessika Devert
Ilmeikäs kuvitus kertoo Kikan maailmasta humoristisesti ja värikkäästi. Kikka näkee arjessa asioita, joita aikuiset eivät tahdo huomata. Kertomukset ovat yksinkertaisia, mutta niissä piilee taustalla opetus. Kikka ymmärtää, kuinka eri tilanteissa voi tervehtiä eri tavoin.

Petu ja iskän ihmekänny-Vesa Löhönen
Isä näyttää pojalleen, miten hänen uusi puhelimensa toimii ja mitä kaikkea sillä voi tehdä.

Sopii 6-vuotiaille, koska on taas enemmän tekstiä, muuta ei liikaa ja ne on sommiteltu eri puolille aukeamaa. Isoja kuvia ja jaksaa keskittyä paremmin kun on niin paljon eri kuvia ja muita. Kuvitus ei ole enää niin yksinkertainen. Kuvissa enemmän varjoja, värejä ja rajat eivät ole niin selkeät. Kirjoissa helpot juonet, jos lapsi osaa itse lukea ja ymmärtää lukemansa. Kuvat ovat hauskoja ja mielenkiintoisia.

~Maisa

Opintokäynnillä ryhmäkodissa

Hei!

 Kävimme tänään tutustumassa kehitysvammaisten ryhmäkodissa ja

päivätoimintakeskuksessa. Se sijaitsee Pirkanmaan seudulla.

Ryhmäkodissa oli vähän hiljainen päivä, koska asiakkailla oli kotipäivä ja he olivat käymässä heidän kodissaan, jossa asuivat ennen kuin muuttivat ryhmäkotiin.

Kun menimme kyseiseen paikkaan, meitä tuli vastaan yksi asukkaista ja yksi ohjaajista. Menimme sisälle ja ryhmäkodin ohjaajat kertoivat meille ryhmäkodista ja ryhmäkodin arjesta ja siitä, että asukkaat tekevät siellä myös kotitöitä ja muita arkeen liittyviä asioita. Ohjaajien esittelyiden jälkeen kävimme tutustumassa ryhmäkodin eri soluihin ja yksi asukkaista näytti mielle huoneensa. Omasta mielestäni paikka oli viihtyisä. 

Ryhmäkodin esittelyn jälkeen menimme käymään päivätoimintakeskuksessa, jossa kehitysvammaiset tekevät töitä ja tekevät ruokaa. heillä oli siellä jopa oma pieni myymälä, missä he myivät omia käsin tehtyjä töitään. Ohjaaja kertoi, että he myyvät niitä myös torilla ja joulumyyjäisissä. 

Heti kun ryhmäkotiin meni sisälle tuli oikein kotoisa tunnelma eikä sellainen laitosmainen fiilis, joka oli tietysti hyvä asia. Asukkaat tulivat toimeen keskenään ja niin tulivat myös työntekijätkin. 
Ryhmäkodin ilmapiiri oli tosi hyvä, kaikki olivat positiivisia ja avoimia. Se oli kiva kun yksi asukkaista tuli meitä heti ovella vastaan. Tuli tervetullut olo.

Tällä alalla tarvitsee varmasti luovuutta ja avoimuutta, pitää olla kaikkien kaveri, ettei kukaan tunne oloaan ulkopuoliseksi. Kiinnostavalta tuntui, että asukkaat tekevät itse kotitöitä ja pitävät huoneensa siistinä ja tekevät itse myös ruokaa ja heillä on omat ruokatoive päivät.  
~Maisa